Elämänvesi

A Canadian is someone who knows how to make love in a canoe.

- Pierre Burton 

Finnish people are basically not talking bullshit - if they want to say something, they will say it straight and honestly.

- Paavo (Apocalyptica) 

Alhaalta löytyy ihmisten kyselemä grad photo jous (jos jaksatte rullata alas asti, tää on aika pitkä kirjotus).

Niin. Ajattelin että nyt kun on tullut täällä oltua Uuden vuoden päivien yli niin voisi vähän listailla kahden hienon maan eroja; Suomi vs. Kanada, kun se varmaan on vaihtarin "tehtävä" jossain vaiheessa kuitenkin tehdä, kertoa että mikä on niin erilaista ja mitä toisesta maasta on oppinut. Ensin tähän tulee kuitenkin pieni fiilistelyosio koskien esim. Uutta vuotta sun muuta sekoilua.

Niiiin. Hyvää Uutta vuotta 2011 vaan kaikille! Joululoma meni siis hirveän nopsaan, mutta voin kertoa että Uus vuosi oli yksi elämäni parhaimmista! Vaikka meidän koulun grade 12 onkin alkoholisoitunutta laiskaa rappioporukkaa joka ei saa ikinä mitään aikaiseksi ja kaikki jätetään suunnittelematta pariin viimeiseen sekuntiin asti (lol), vietin ihanan illan ja yön kavereiden kanssa! Vaikka vähän tuli sekoiltuakin ja ties mitä illan aikana tapahtui, niin ei mikään voinut pilata kenenkään fiilistä ja vuosi vaihtui ihan uskomattomissa merkeissä. Hymyilen nytkin tätä kirjoittaessani! Kun muistelen sitä countdownia 30 sekuntia ennen puolta yötä ja sitä miten koko porukka suunnilleen huusi ja kiljui ne viimeiset sekunnit ja sitä miten shampanja täytti pian koko huoneen ja sitä miten ihmiset halailivat toisiaan ja sitä miten CN Towerin huipulta puhkesi ilotuksia, en voi muuta sanoa kuin että olen onnellisin tyttö koko maailmassa kun minulla on tuollaiset muistot sydämessäni ikuisesti! 

No joo sitten iski oikeastaan shokki heti Uuen vuoen jälkiin; tänä vuonna himaan. Eikä asiaa oikeastaan parantanut se, että sain kuulla että lentoni lähtee (Ottawa-Frankfurt-Helsinki) 5.7.2011. Ja onpahan onnellisesti vielä yölento, eli joudun sillä tavalla kitumaan ne 13 tuntia, koska lentokoneessa ei voi nukkua, ja sitten oon kotona joskus aamulla. Tulee olemaan... outoa, surullista, jännää, hiton iloista, helpottunutta, voittajafiilistä, kaipuuta. Ennen kaikkea sekavaa, voin kertoa. Nyt sitä vaan kuitenkin yrittää elää hetkessä eikä ajatella vajaan puolen vuoden päähän. Suomi on siellä missä on, mä olen täällä, mulla on kaverit, ringette ja koulu, ja nyt elän elämääni täysillä täällä. Murehtimatta.

No niin ja nyt siihen Suomi-Kanada maaotteluun.

1. Ihmiset. Voi herranjestas. Jos kanadalaiset tulisi Suomeen, niiltä luultavasti kysyttäisiin että oletko huumeissa tai humalassa, mitä te täällä oikein nauratte ja hymyilette koko ajan?! Oikeasti, en ole ikinä tavannut yhtä ystävällisiä ja iloisia ihmisiä kuin kanadalaiset on; ne odottaa vaikka kymmenen minuuttia pitääkseen sulle ovea auki, ne muistaa aina kiittää ja pyytää anteeksi joka välissä. Ne muistaa aina kysyä, että miten sulla menee, ne muistaa aina toivottaa hyvää päivänjatkoa, niille on arkipäivää sanoa että joku on kaunis, komea, tyylikäs, mitä vaan... Niille on elämäntehtävä, että kaikki ihmiset niiden ympärillä tuntee hyvää oloa, eikä ne jätä sua rauhaan jos näytät surullista naamaa. Monta kertaa multa on kysytty (kysyttiin vuoden alussa), että onko mulla koti-ikävä tai oonko muuten vaan surullinen, koska en hymyillyt vaikka mulla oli ihan hyvä olla. Suomalaisiin tapoihin kun ei vissiin kuulu turha hymyileminen, niin pari väärinkäsitystä täälläkin on joutunut kohtaamaan. Luulenpa, että kun tulen takaisin Suomeen, niin kavereilla saattaa mennä hermot koska rehellinen ollakseni; mä olen muuttunut ylipirteäksi ja iloiseksi Suomen mittakaavassa; Kanadan mittakaavassa alan pikkuhiljaa saavuttaa paikallisten tasoa.

2. Ruoka ja ruokailutottumukset. Vaikka Pohjois-Amerikassa ollaankin, mä olen laihtunut ja menettänyt painoa. Tarjolla ei ole koskaan ruisleipää, aina vain jotain vaaleaa mössöä, joten yleensä aamupalaksi tulee vedeltyä vaan muroja maidon kanssa. Tavallista näillä on syödä pari paahtoleipää ja siihen päälle voita plus jotain suklaalevitettä, peanut butteria tai hilloa. Toisin kuin Suomessa, täällä ei koulussa tarjoilla lämmintä ruokaa. Lunchiksi oppilaat yleensä roudaa kotoo voileivän, pillimehun, jonkun hedelmän ja ehkä suklaapatukan. Koulussa on kafeteria, josta voi ostaa pitsaa/ranskiksia. Tien toiselle puolelle kun kävelee, löytyy Subi, pizzerioita pari, sekä muutama pienempi roskaruokapaikka. Parin kilometrin päässä on McDonalds. Kanadalaiset ei siltikään ole ylipainoisia. Tai siis jotkut on joo, mutta yleiskaavassa kanadalaiset on tosi terveellistä ja normaalipainoista kansaa. Mä en ole kertaakaan käynyt syömässä Mäkkärissä, pari kertaa Subissa. Mulla on siis yleensä lunch kotoo tuotu. Illalla on sitten dinner joka syödään aina koko perheen kanssa; se on päivän lämmin ruoka. Ei mitään erikoista sapuskaa; pastaa, kastikkeita, wrappeja, kinkkua ja perunoita, milloin mitäkin. Iltapalan voi syödä jos huvittaa, yleensä mulla ei ole tapana.

Maidot myydään muovipusseissa! Siis se maito on pussissa, ei purkissa.

3. Koulu. Aivan erilainen kuin Suomessa. Päivät on noin puoli ysistä johonkin vaille kolmeen. Eli jottain kuus tuntia. Lukuvuotena on kaksi jaksoa, jotka siis kestää sen jonkun 4-5 kuukautta. Noissa jaksoissa on vain 4 kurssia valittuna; kaksi ennen ruokatuntia ja kaksi ruokatunnin jälkeen. Mä olen siis kyllästynyt jo moneen kertaan, koska Suomessa tottui siihen että joka päivä suunnillee oli eri aineet. Kadehdin tosin näitä lyhyiltä tuntuvia päiviä! Opiskelu on semirentoa, no riippuu opettajasta. Kukaan ei kuitenkaan ole ylitiukka, mikä saa aikaan sen että oppilailla ja opettajilla on tosi hyvät välit toisiinsa = oppilaat jaksaa kuunnella tunneilla, jolloin opettaja saa sanottavansa sanottua ja sen takia ei juurikaan ole kotiläksyjä. Testejä on jonkin verran, ja varsinaiset läksyt perustuu isompiin projekteihin jotka yleensä kestää koko jakson ajan. Jakson lopussa on kokeet. Mulla on lukuvuoden jaksoihin valittu aineet laki- ja rikostutkimus, englanti, englannin kirjoitus, filosofia, world issues, terveystieto, historia, ja psykologia. Olis voinut valita helpompiakin aineita, mutta... Koulussa on omat urheilujoukkueensa jotka pelaa muiden high schoolien joukkueita vastaan (nää on ollut ihmeissään kun oon kertonut että ei Suomessa oikeen oo ihan tällästä meininkii, että useimmat harrastaa lajia joiden reenit on koulun jälkeen iltaisin). Meidän koulusta löytyy urheilujoukkueita laidasta laitaan, mut suosituimmat on koris, amerikkalainen futis, jääkiekko ja eurooppalainen futis. Kouluun oppilaat tulee useimmiten busseilla; joo, niillä leffoista tutuilla keltaisilla koululinkuilla. Opettajia puhutellaan "Ms." tai "sir". Jos haluat mennä vessaan, kysyt: "Sir, may I go to a washroom, please?", eli kuinka moni kysyisi Suomessa "Herra, saisinko mennä käymään naisten/miestenhuoneessa, kiitos?"?

4. Käyttäytyminen/tavat. No joo jotain tulikin tuossa Ihmiset -osiossa jo seliteltyä, muttaaaa.. Et ole oikea kanadalainen jos et omista käytöstapoja. Jos et pidä ovea auki seuraavalle, olet suorastaan epäkohtelias. It's not a big deal maksaa kaverin kaakao/kahvi/välipala Tim Hortonsissa, on ihan normaalia antaa puolet eväsleivästään kaverille, useimmiten toisen ei odoteta edes maksavan sitä pari dollaria takaisin eikä olla niskassa kiinni jos et saa puolikasta leipää takaisin seuraavan päivän lunchilla. Se vaan menee niin, että koska mulla nyt sattuu olemaan rahat kädessä, mä maksan sun bussilipun, seuraavissa bileissä saatan saada yhden sun siideripulloista. Äh, en osaa selittää, mutta täällä todellakaan ihmiset ei tee rahasta hirveää haloota. Esimerkiksi, Adamilla ja mulla ei ollut kouluun kirjoituspaperia. No, sanoin että käyn koulun jälkeen hakemassa meille molemmille arkit koska Adam meni töihin. No se arkki maksoi jotain, en edes katsonut hintaa, mutta se on ihan normaalia että toinen vain kiittää ja se riittää mulle. Ehkä Adam joskus vippaa mulle yhden paperin jos satun omani käyttämään loppuun. Okei en tiedä tajusiko kukaan.

Joo ja niin. On epäkohteliasta mennä omaan huoneeseensa ja sulkea ovi kun muut on hereillä. Yleensä kaikki läksytkin ja kaikki tehdään koulun jälkeen alakerrassa jossa koko perhe on. Mulle tää on ollut aika vaikeaa, koska yleensä tarvitsen myös sen oman rauhani jossain vaiheessa päivää, mutta täällä pitää olla aikalailla koko ajan sosiaalinen ja perheen kanssa! Mutta siihen kyllä tottuu.

Niin ja tosiaan joka välissä kiitetään/pyydetään anteeksi jne. Ja vanhempia ihmisiä kunnioitetaan AINA.

5. Juhlat, ryyppääminen sun muu sekoilu. Joulu, Thanksgiving, Uus vuos, jne... Aina ystävien ja sukulaisten kanssa hirveenmoiset häppeningit. Ei oo sitä suomalaista tapaa että lähinnä vaan oman perheen kanssa käydään saunassa, syödään, avataan lahjat ja ehkä käydään isovanhempien luona kahvilla/syömässä. Täällä on koko joulun ajan illallisia milloin kenenkin luona, ja ruokapöydässä voi helposti istua yli tusinankin verran ihmisiä. Lähes poikkeuksetta juhlien järjestäjä tietenkin tarjoaa suurimman osan antimista, mutta on kohteliasta että vieraat tuovat viinipullon tai auttavat keittiössä.

Ja sitten viikonlopun bileet. Yleensä täällä on niin, että samassa koulussa olevat eksyy vain samoihin bileisiin. Ryyppäysikäraja on Ontariossa 19 vee. Mmh. Pojat suosii kaljaa, tytöt milloin mitäkin. No joo, voin aika karkeasti sanoa että jos joku on nähnyt amerikkalaisia nuorten leffoja ja niissä olevia kotibileitä, niin on joo pakkoa sanoa, että aika samanlaista täällä. On joo ne samanlaiset punaiset viinamukit, kyllä joo ihmiset polttaa ruohoa (mikä on paljon paljon yleisempää kuin tupakka), ja wheeeels. Eli yhdenillan jutut; tosiaankin kestää vaan sen yhen illan, harvemmin niitä seuraavina päivin muistellaan vaiks nähtäis koulun käytävillä. Ja on ihan normaalii harrastaa seksiä pileitten pitäjän kämpässä, sen veljen/siskon huoneessa, tai muual. Joo, seksi ei tosiaan oo mikään big deal täällä, ei edes vaikka olisit vasta high schoolissa (eh, meidän koulussa on neljä raskaana olevaa tyttöä; yksi 8.luokalla ja kolme 9.luokalla). Mutta joo, yleensä ihmiset ei kuitenkaan pidä sitä kohteliaana että mennään panolle jonkun toisen talossa.

On ihan normaalia omistaa fake id, jolla mennään downtownin klubeille. Melkein kaikilla on sellaset, mutta siitä huolimatta suositaan kotibileitä.

6. Asuminen/ympäristö ja ilmasto. Täällä on kaikki neljä vuodenaikaa niin kuin Suomessakin. Talvella nyt on melkein yhtä kireät pakkaset ja varsinkin täällä Ottawassa on tosi kylmä tuuli. Lunta on tarpeeksi, mutta ei niin paljon kuin Suomessa. Yhtä pimeää ei onneksi ole, ja suurimman osan ajan talvesta ja ylipäätänsä koko vuodesta paistaa aurinko. Muutenkin luonto ja ympäristö on tosi samanlaista kuin Suomessa.

Talot on erilaisia kuin Suomessa. Tai no mä huomaan ne erilaisiks; ihmiset ei pelkää käyttää rahaa takapihan uima-altaisiin plus kaikenmaailman koristeisiin, eikä nämä pelkää ostaa tosi kalliita tai hienoja taloja, kerranhan sitä vaan eletään. Ja tosiaan lähes kaikki asuu omakotitaloissa, ainoat kerrostalot on ihan downtownissa. Eroat joukosta, jos talostasi ei löydy komea kerrosta, Wiitä, kotiteatteria, jokaiselle omaa vessaa, kylpyammetta, isoja vaatekomeroita, koiraa tai kissaa, kahta autotallia, tai takkaa. 

Ottawasta ei pilvenpiirtäjiä löydy, mutta on todellakin outoa asua pääkaupungissa, kaiken keskipisteessä!

7. Autoilu ja muu liikenne. Täällä nuoret saa ajokortin 16-vuotiaana. Sen takia täällä ei juurikaan mopoja/skoottereita/mopoautoja näy (bongasin tosin joitain viikkoja sitten yhden, meinasin jopa Annelle lähettää viestin Suomeen että omg, moppe!). Ihmiset suosii hirveesti busseja; nuoret saattaa mennä bussilla kouluun vaikka matkaa olisi vaan vähän reilu kilometri. Mitenkään vaikeaa busseilla ei ole kulkea, ihmeen hyvin mäkin oon oppinut niitä käyttään.

8. Ringette. Fyysisempää, nopeempaa. Mä kun olin tottunut Nokialla, Suomessa ylipäätänsä, siihen että jotenkin kaikki on suunniteltua kun mennään jäälle, ja koska valmentaja oli koko viime kauden niin potentiaalia täynnä, että kaiken piti olla täydellistä, niin on ollut vaikea tottua tähän touhuun täällä. Hallille mennään vaan juuri ennen reenejä niin että just ja just kamat ehditään vaihtaan, peleihin valmistautuminenkin on mitä on. Silti täällä on kovempia tiimejä kuin Suomessa. Se on outoa. Oon kehittynyt pelaajana hirveästi; fyysisyyttä on tullut lisää ja oon oppinut pelaan monien erilaisten pelaajien kanssa hyvin yhteen. Tuntuu tosi hyvälle.

9. Hinnat ja kaupat. Ärsyttää. Siis joo mä en oo oikein ikinä ymmärtänyt mitään rahan päälle, enkä nyt oo varma että onko täällä halvempaa vaikka niin sanotaan, mutta oon niin korviani myöten kyllästynyt taxeihin! Eli, menet kauppaan ja näät ihanan takin joka maksaa 60$. Oikeesti maksat siitä jotain 65$ tai enemmän (en nyt muista mikä se veroprosentti on, mutta siis sitä ei ole lisätty tuotteissa oleviin hintalappuihin vaan aina niissä on että "plus taxes"), ja kaipaan hirveesti Suomen systeemiä; ei tarvitse miettiä ja alkaa laskea että paljon se takki nyt sitten loppujen lopuks maksaa. No jaa, kaippa tohonkin sitten joskus tottuis mutta mulla vaan menee hermot kun en muutenkaan vielä muista että mikä kolikko on dollari ja mikä sentti, hoho.

Kaupoista... En hirveesti oo törmännyt kauppoihin joita Suomessa on. Mut mun suosikki täällä on ylivoimaisesti Urban Planet ja American Eagle.

10. Kännykät ja muu elektroniikka. Nää on ihmetelly ihan sikna kun oon kertonut että Suomessa kaikilla on kännykät, eikä kotipuhelimia juurikaan esiinny. Koska täällä siis perheenjäsenillä on kännytkät mutta aina jos kysytään numeroo niin annetaan kotipuhelinnumero. Ja se siis on tollanen kapula, johon soittaja voi jättää viestejä jos ei olla paikalla jne.

Kaikki tekstaa koko ajan. Mullakin menee satoja ja satoja tekstareita kuukaudessa, ehkä viikoissakin. Kukaan harvemmin soittelee toisilleen, ja kaikki puhelinliittymätkit on usein vaan tekstariliittymii. Mäkin sain jo valitukset kun kuulemma tekstaan liikaa, mutta en kyllä yhtään sen enempää kun siskokullatkaan joten meni aikalailla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tekstaaminen on kivaa, varsinkin kun voi vaan lähettää tekstarin että yo mites menee, eli turhanpäiväisetkin viestit saattaa usein ilahduttaa päivää jne. :)

Monet nuoret saa oman läppärin vasta vuotena ennen kuin menevät yliopistoon, eli mun ikäset tänä vuonna. Eihän se nyt mitenkään myöhään ole, mutta kyllä mun täytyy sanoa että nää tulee hiukka jäljessä Suomeen verrattuna. Varsinkin kouluissa kun täällä ei ole edes kunnon telkkareita ja käytetään veehooässiä, muttaaaa. Että joo kaipaan Suomen ylihienoa elektroniikkaa ja koneita haha !

Niin ja tosiaan kanadalaiset on suuria Wii -faneja. 

Hei, jos haluatte kuulla vielä muista eroista niin pistäkää kysymyksiä tulemaan ja muokkaan sitten tätä merkintää, koska nyt ei tullut itselle muuta mieleeeeen!

Tänks dudes, kuullaan taas!

(I dont like it.)

Sinderella

Ps. Oikealla lisätty uusi päivälaskuri plus linkkejä!