Here in Canada, in the Western world, we are inside the walls. Outside the walls are the barbarians.
- Barbara Amiel
Hui kun toi aika vaan lentää (tänään on tullut tasan 5 kuukautta ja 1 viikko ja 1 päivä täyteen Kanukeissa, ja kotiinpaluu lähenee; nyt on enää 3 kuukautta plus viikot ja päivät jäljellä). Joo tosiaan siis jottain kolme viikkoa kulunut myös siitä kiireisestä viikosta josta puhuin viime postauksessa, mutta katsotaan mitä voin ja jaksan muistaa.
Tässon heti alkuun kuvii Fashion Showsta. Omalta osalta otokset ei ihan onnannut joten ette pääse nauttimaan mun rumasta naamastani, sorry guys!
Fashion Show oli ihan uskomaton! Vaikka se tosiaan olikin harvinaisen stressaava kokemus (en haluaisi ikinä muuten olla oikea malli), oli se silti ihan sairaan siistiä! Yli kahden tunnin show pidettiin siis St Mattsissa, mutta itse kävin catwalkilla vaan kolmisen kertaa; mun outfitit oli Costa Blancasta, ja sitten yksi (ruma) prom mekko (jota en saanut valita itse). Hostsisko ja -äiti oli katsomassa showta, mikä oli kyllä tosi kivaa.
Me kerättiin siis tosiaan rahaa Lupus Ontariolle, ja saatiinkin vissiin sellaset 5000 dollaria kokoon, mikä on kyllä ihan huikea summa. Suurimmat kiitokset tästä kyllä menee Bronwynille, joka tän koko pakan pisti kokoon kaiken koulutyön ja muun kiireen keskellä; tälle tytölle tää tapahtuma oli enemmän kuin elämä.
Shown aikana pari poitsua oli järjestänyt niin suloisia pieniä yllätyksiä tytöille, joita ne aikoi pyytää promiin niiden kanssa. Mun kaveri Dom oli tehnyt kyltin: Kaitlyn, prom? jonka se otti mukaan stagelle kun meni käveleen, ja sitten siellä ollessaan näytteli kylttiä joka suuntaan jotta Kaitlyn varmasti huomaisi, ja kaikki muutkin ihmiset. Ja huomasihan hän, ja shown jälkeen backstagella vastaus oli "Kyllä" halauksen kera. Suloista. Sitten Bryan kysyi Bronwynia promiin. Bronwyn ja Bryan oli tosiaan esittelemässä omia prom kuteitaan yhdessä lavalla, kun pari muuta kaveria sitten hiiviskeli sen taakse ja levitti sellasseen ylipitkän kyltin jossa luki PROM?. Ja Bryan sitten antoi Bronwynille ruusun, ja tottahan toki tyttö vastasi myöntävästi. Jeis!
Joo no sitten oli tosiaan ne provincialsit, helmikuun lopussa, jotka sukattiin aika mallikkaasti. Hävittiin kuudesta pelistä neljä ja voitettiin kaksi, ja luulen että oltiin siellä aika häntäpäässä sijoituksissa. Itse pelasin kyllä hyvin, olin tosi tyytyväinen omiin suorituksiin. Ja mikä parasta, Chris ja Krisztina otti bussin ja tuli kattoon mein vikaa peliä, vaikka niiden matka tosiaan läpi kaupungin kesti yli tunnin! Ja Kriszti oli oikein viksu; se oli ostanu mulle jätskin ennen kun ne meni bussiin. Chris yritti sanoo että homma ei oikein toimi, mut ei se hoksannut. A) Jäätelökö reilun tunnin bussissa sulamatta? B) Ketä syö jäätelön juur ennen peliä, jäälle menoo? Gotta love that girl, se on niin dumb. (:
Sitten vietettiinkin iltaa kolmisteen, leffoja muistaakseni kattellen? EIKUJOO. Charlotte liittyi seuraan ja mentiin kattomaan Gnomeo&Juliet, ja vitsi se oli kyllä hauska! Ainakin mä nauroin melkein koko ajan! Ja päästin sitä paitti ilmatteeks, kun meijän kaveri työskentelee siellä leffatiettarissa.
Maanantaina oli snowday niin paineltiin sitten Krisztin kanssa uudestaan leffoihin kattomaan Just Go For It. Jonne Chris sit ilmaantui myöhemmin itse asiassa joo. Joooo ja tosiaan se oli se ilta kun Chris tuuppas mut lumipenkkaan.
Tim: "Chris, man, we've been over this. You gotta stop impulsively throwing girls into the snow..."
Maaliskuun ensimmäinen viikko menikin koulussa opettajille selitellessä, että miksi olin niin paljon myöhässä muista ja miksi oli niin paljon juttuja tekemättä.
Viime viikonloppu oli aika hulinaa.
Perjantaina otettiin Krisztin kanssa kiireellä bussi downtowniin, että kerettiin National Artc Centreen kattomaan jotain Canada Improv Competitionia. Se oli siis järjestetty high schooleille, ja meidän koulusta oli sit myös joukkue päässyt sinne. Homman nimi on siis se että joukkueessa on tietääkseni vajaat kymmenen henkee ja sitten niille annetaan stagella aihe (esim. esine, tapahtuma), ja niillä on 30 sekuntia aikaa suunnitella näytelmää, ennen kuin niiden sitten pitää lähinnä improlla alkaa vetään lonkalta sellasta viiden minuutin esitystä. Meidän koulu teki ihan hyvin, vaikkei jatkoon enää päässytkään. Mulla olis ollut video meijän koulun joukkueen yhdestä improsta, mutta puhelin varastettiin niin sinne meni se video sitten.
Niin ja sitten tän improjutun jälkeen mentiin minä ja Kriszti ja Chris ja Charlotte ja Erin syömään, että ihan mukava perjantai tuli vietettyy!
No, lauantai. Oli vähän sellasta juhlantynkää. Aamun pikkutunneille tosiaan meni kaverin kemuissa, oli harvinaisen mukavaa taas! Päivää vaan tosiaan huononsi pikkasen se että mun puhelin varastettiin kauppakeskuksessa. Olihan siinä vähän omaakin huolimattomuutta mukana (jätin sen 10 minuutiks vessaan), mutta että kyllä vitutti.
Joooooo eniveis niin.
Nyt täällä tosiaan vietellään sitten March Breakia, hiihtolomaa vai mitä ikinä se nyt onkaan. Joo no tarkoitushan oli siis lähteä Floridaan mutta sitten menikin sukset ristiin hostperheen kanssa niin jäin tänne Ottawaan vetään sitten vähän henkee. Oon nyt ollut aluevalvojan tätä viikkoa tässä, tulin viime perjantaina.
Rakastan tätä perhettä! Nää asuu silleensä maalla etten oo nyt kavereita hetkeen nähnyt. Se vähän harmittaa, mutta oon viettänyt täällä silti ihan mahtia aikaa! Mulla on 15-vuotias sisko ja 20-vuotias veli, ja sit vanhemmat. Sit näillä on pieni kissa (joka rakastaa mun läptoppia), kaks koiraa, ja ihana musta hevonen! Ja nää on kakskielisiä, puhuu paremmin ranskaa kun englantii niin on päässyt sit molempii kieliä reenaileen.
Perjantai-iltana kun tulin tänne niin ton siskon kanssa juteltiin pitkälle yöhön, jottain kolme tuntii! Ja se kutsu mua heti siskokseen, tuntu tosi kivalle. Lauantaina oli aika hulinapäivä; lähdettiin päivällä yhden aikoihin tuttavaperheelle kylään, ja sieltä mentiin toiselle sukulaisperheelle illalliselle. Tällä perheellä oli kuusiviikkoinen vauva, omg meinasin kuolla ihastuksesta. Sain ihan pidellä sitä, voih, ihana prinssi se oli. Illalla sitten tän perheen kanssa tunailtiin du chocolate maison! Eli kotitekoista suklaata!
Kilpikonnia! Toffeen ja pähkinöiden kera.
Tollassii vadelma ja mehusuklaajuttuja, mun suosikkei!
Söpöimpiä! Kirsikkasuklaanappeja!
Perus pähkinöitä vaan, himohyviä silti!
No ja no pitkälle yöhönhän noiden suklaiden kanssa meni, että eilinen (sunnuntai) tulin sitten vaan lähinnä lagailtua himassa ja katottua elokuvia.
Lupaan ottaa enemmän kuvia täältä maaseudulta ja hevosesta ainaskin sit vielä myöhemmin, ja muutenkin yritän aktivoitua kuvaamaan. Oon kuullut niin paljon kommenttia siitä kuinka laiska kuvaaja oon, hoh! Anteeeeeksi.
Asiasta yhdeksänteentoista. Että joo me tosiaan muutetaan ens kuun lopussa. Kyllä, huhtikuussa päätti mun isäntäperhe (siis se mun vakituinen), että joo muutetaanpas tohon kymmenen minuutin matkan päähän kun tämä talo alkaa kyllästyttää. Mikäs siinä. Mulle on ihan sama, oon tosin varannut matkan New Yorkiin ens kuun lopulle jo ajat sitten, että nou mai propleem jos nää päättää samana viikonloppuna/ajankohtana muuttaa. Mun mielestä vähän hölmöä, etteivät voineet odottaa siihen heinäkuun viidenteen kun mä lähden kotiin pois jaloista. Toisaalta, on se ihan kivaa kun asun sitten lähempänä kavereita, ja vissiin pikkasen kouluakin.
Alempi nykyinen, nykyinen se minne muutetaan.
Mutta joo ei tässä nyt muuta tältä erää, ollaan juurikin menossa nauttimaan hot tubista! Päivittelen ensi viikolla sitten loput tästä March Breakista; St. Patricks päivästä, USA:n shoppailureissusta, ja oman isäntäperheen kohtaamisesta uudelleen!
Sinderella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti