Kultalapset

 
They must be doing something right up there in Canada.

-Hugh Hefner

Huh siitä onkin vierähtänyt hetki kun oon viimeksi tänne kirjoitellut! Pahoittelut siitä, mutta nyt nämä vikat kuukaudet on aika löylytystä, joten aikaa ei oo hirveesti kyllä jäänyt kunnon päivittelylle. Jos mä nyt kummiskin jottain yrittäisin. Huom huom, sivu saattaa latautua hitaasti, koska tää postaus sisältää ylipaljon kuvia. Tekstiä näkyy olevan harvinaisen vähän, mutta oh well.

Hmm mitähän tässä nyt ois sitten tapahtunut... Arkea on tullut eleltyä ihan normaalisti siitä huolimatta että kotiinlähtö häämöttää jo ihan tosi lähellä. Oonkin moneen otteeseen ollut ihan kujalla tunteideni ja ajatusteni kanssa. Voin kertoo että kotiinpaluu tulee olemaan tän vuoden kaikista rankin osuus. Oh well, onhan tässä vielä 18 päivää. Itse asiassa 17, joooop.

No joo, kesähän se tänne on tullut jee! Ihanan lämmintä, siis KUUMA. Goosh en ois ikinä ajatellut että täällä Kanadassa voi olla näin hienot kesäilmat, mutta onpahan vaan ja jopa mäkin oon saanut rusketusta, jeis. Mentiinkin tossa yks päivä Chrisin kanssa keskustaan ottamaan vähän kuvia kesäisestä Ottawasta. Tarkoituksna oli mennä kierrokselle Parlamenttitalolle, mutta se suljettiin juuri silloin yleisöltä. No, mentiin sitten vaan kävelylle ja jätskille.

Kenen mielestä Ottawa EI ole kaunis??

Jooop. Koulussa on aika rentoa meinikiä näin touko- ja kesäkuussa. Tunneilla ei hirveesti tehdä mitään, mutta sitten on kyllä ollut muutama isompi projekti jota ollaan työstetty. Yleisesti ottaen monet tulee kouluun vaan moikkaileen kavereita ennen vuoden loppua.

Oli meillä tuossa pari viikkoa sitten Graduation seremonian harjoittelut koulussa. Että se kestäääää kaaaauaaaan, kun jokainen astelee sinne lavalle ykstellen. Ja hirveen tarkka pukeutumiskoodi vaikka on ne viitat ja lakit, hoh. Innolla odotan tapahtumaa kummiskin! Saan ottaa Suomen lipun mukaan, jotta kaikki tunnistaa että mistäs tämä tyttö sitten onkaan!

Mmmh. Sitten oli myös viimeinen Coffee House tuossa reilu viikko sitten! :( Voi ihana sitä tunnelmaa, meidän koulussa on niin lahjakkaita soittajia ja laulajia. Tunnelma oli vähän haikea kun hissanopettaja sit otti kitaran ja lauleskeli sellaseen läksiäisbiisintapaisen. Hmmm. Noita tapahtumia tuun kyllä kaipaamaan, niissä on aina ollut se oma fiilinkinsä ja ilmapiiri.

Oh Conor.

Breanna ja Tim!

Alenka ja tuntematon!

Eilen juhlittiin Alexin 18-vuotissynttäreitä! Oli kyllä ihan mukavaa, vaikka oltiinkin alkuun vaan takapihalla ja mä oon niin pahkuroilla kun oli niin paljon hyttysiä. Vittu hyttyset on perseestä saatana. Niin. Että tosiaan jottain 20 henkee oli kutsuttu, lähinnä niitä tyttösen parhaita kavereita ja se olikin kyllä ihan sopiva määrä! Ei siellä oikein muuta tullut hommailtua kun nautittua ruoista ja juomista ja seurasta ja otettua valokuvia. En nyt jaksa ladata synttärikuvia tähän postaukseen, muuten teidän koneet räjähtää.

Samoin Adamilla oli pienen porukan kanssa "viimeinen yhteinen ateria".

Chris, mei, Cedric, Adam, Eileen, Steven, Matthew, Alex(andra), Alex(ander), ja Darcy.

Adam sydän Eileen !

Jebaa. Joo niin saatiin sit koulussa tosiaan viimein vuosikirjat. On meinaan upea kirjanen! Kovakantinen, sisältää niin paljon valokuvia ja muistoja kouluvuoden varrelta että huhhuh! Musta ei onneks oo kuin yksi edustava kuva siellä, hoh. Joo tosiaan sitten koulupäivät onkin kulunut suuremmalta osin siihen että ihmiset signailee toistensa kirjoja ja kirjottelee viestejä. Pistän tähän nyt viestejä joita sain frendeiltä. HUOM huomatkaa enkun ope joka kirjoitti suomeks!

I ♥ my friends.

Kuvat saa isommiks klikkaamalla.

Nyt jo ihan hyvillä mielin kelaan kotiinpaluuta. Tulee olemaan hienoa päästä siihen arkeen taas ja tuttuun elämään, ja ringetessäkin on niin paljon meneillään, että huh! Nyt kummiskin nautin näistä viimeisistä hetkistä täällä; edessä vielä loppukokeet, Graduation seremonia, omat läksiäiset ja Kanadapäivä. Ja sitten astuminen lentokoneeseen.

Kummiskin, näihin kuviin ja tunnelmiin.

Sinderella